sunnuntai 13. syyskuuta 2015

Booth, Michael: Pohjolan onnelat. Karu totuus Suomesta, Ruotsista, Norjasta, Tanskasta (ja Islannistakin)

Brittitoimittaja Michael Booth on huomannut monen muun ulkomaalaisen (ja miksei suomalaisenkin) tapaan, että Pohjoismaat sijoittuvat vuosi toisensa jälkeen kärkeen tilastoissa, joissa luokitellaan maailman maat paremmuusjärjestykseen onnellisuuden, demokratian, lapsikuolleisuuden, naisten aseman tai jonkin muun kriteerin mukaan. Booth päätti ottaa selvää, mikä Pohjoismaita yhdistää ja mitkä tekijät selittävät niin hyviä sijoituksia erilaisissa vertailuissa. Tuloksena on nyt arvioitavana oleva teos Pohjolan onnelat, joka perustuu Boothin matkoihin kaikissa Pohjoismaissa. Matkojen aikana Booth on omien havaintojensa ohella haastatellut kunkin maan eri alojen tutkijoita ja asiantuntijoita saadakseen mahdollisimman monipuolisen kuvan tilanteesta.

Booth on naimisissa tanskalaisnaisen kanssa ja asunut maassa jo jonkin aikaa, joten teoksen ensimmäiseksi käsiteltävänä oleva maa on itseoikeutetusti Tanska. Tanskalaisten kokonaisveroprosentti kohoaa yhdeksi maailman korkeimmaksi ja tanskalaiset ovat hyvin tietoisia maan hyvistä sijoituksista eri vertailuissa. Samaan aikaan tanskalaiset vaikuttavat Boothin kertoman mukaan aika kuppikuntaisilta ja heille koti ja kotimaa ovat kaikki kaikessa - jopa siinä määrin, että tanskalaiset eivät lähde lomallaankaan kuin mökilleen noin tunnin päästä kotoaan ja koristavat lipullaan kaiken aina makkarapaketista lähtien.

Islannista Booth nostaa esiin maan taloudellisesti holtittoman käyttäytymisen, joka on pankkikriisin myötä nostanut tämä noin 300 000 asukkaan maan muun maailman tietoisuuteen. Toisaalta Islanti näyttäytyy ehkä stereotyyppisestikin haltioiden ja kuumien lähteiden luvattuna maana, jossa ihmiset ovat maanläheisiä ja uskovat taikavoimiin.

Norja nousee Boothin kertomana esiin erityisesti mittavien öljyrikkauksien kautta,  jotka maa on käyttänyt koko pinta-alalleen ulottuvan asutuksen ja palveluiden säilyttämiseen. Maan hintataso on pöyristyttävän korkea ja vauraudestaan huolimatta esimerkiksi kouluvertailuissa Norja ei ole kivunnut kärkisijoille. Maan kansallistunne on kuitenkin vahva.

Ruotsi eroaa muista Pohjoismaista esimerkiksi siirtolaisten suuressa määrässä, joka on johtanut levottomuuksien kasaantumiseen erityisesti siirtolaiskeskittymässä, Malmössä. Ja Suomikin on päässyt teokseen mukaan, erityisesti kaikenlaisten erikoisuuksien, kuten Joulupukin kylän, alkoholismin, eukonkanto- ja kännykänheittokilpailun muodossa.

Booth onnistuu löytämään tiettyjä yhtäläisyyksiä Pohjoismaiden välillä, joskin jokainen maista eroaa jossakin suhteessa toisistaan. Loppujen lopuksi pohjoismaisuus voikin olla keinotekoisesti ylläpidetty myytti, joka tarvitsisi käytännössä toimiakseen tuekseen paremmin toimivaa Pohjoismaiden välistä yhteistyötä. Sellainen Boothin mukaan nykyään puuttuu, ja epäselväksi jää onko sellainen tarpeenkaan. Teos pyrkii olemaan nähtävästi Pohjoismaat lyhyesti yhteen kokoava vertaileva teos, jonka anti lienee suurin maista ennen jotakin tietäville. Muuten lopputulema voi olla yhtä stereotyyppinen kuin ennen lukemisen aloittamista.

Tekniset tiedot:
Booth, Michael: Pohjolan onnelat. Karu totuus Suomesta, Ruotsista, Norjasta, Tanskasta (ja Islannistakin)
Suomentaja: Panu Väänänen
ISBN: 978-952-291-087-5
Docendo 2014
Nidottu, 336 s.
Kirjastoluokka: 43

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...